│C │Em │Am │F
Minä rakastan näitä iltojani kanssas sun, kun hetken päässä aamu odottaa
ja me nauramme ja silmiämme pyyhimme ja helppo huominen on unohtaa
│F │G │Am
oomme taas kuin kaksi lasta, ne jotka aikoinaan
│G │Am
puolivahingossa lähti samaa tietä kulkemaan
│F │G │F │G
ja sä viet mut ikkunan luo ja sä sanot: me kai ollaan niin kuin nuo
│C │G │Am │Em │F
Kaksi vanhaa puuta sateen pieksämää katsoo kevääseen seisoo erillään
│C G
ne kestää joka tuulen ja sään
│C │G │Am │Em │F
kaksi vanhaa puuta, vaikket sitä nää katsoo kevääseen seisoo erillään
│Gsus G │G │C
ja jossain alla maan ne kaiken aikaa yhteen punoneet on juuriaan
C │Em │Am │F
Kaksi ylvästä ja nuorta varmoina on voimistaan taivaankantta kohti kasvaneet
ehkä vuodet ovat vuorta ja talvet viimoillaan hiukan ohuemmaks raapineet
│F │G │Am
kuinka onkaan kaksi lasta matkan myötä muuttuneet
│G │Am
se ihme on kai vasta oomme tänne selvinneet
│F │G │F │G
ja sä viet mut ikkunan luo ja sä sanot: me kai ollaan niin kuin nuo
